Moni meistä on kuullut sanonnan:” Sinussa on Siitosta sirunen”. Tarkastellaanpa tuota sirusta perintötekijöistä päin. Henkilön perintötekijöiden eli geenien kokonaisuus on perimä, joka periytyy hänen jälkeläisille. Henkilön ilmiasu, eli kaikki ominaisuudet yhdessä, riippuu taas geenien yhteisvaikutuksesta. Paneutumatta sen syvemmin perinnöllisyysoppiin, voimme todeta sisarusten ilmiasun erilaisuuden joka perheessä, vaikka heidän vanhemmiltaan saamansa perimä on sama.
Lapsi saa perintötekijöistään puolet isältään, puolet äidiltään. Lapsenlapsen perintötekijöistä yksi neljäsosa on saatu kultakin neljältä isovanhemmalta. Näin jatkuen perintötekijöiden määrä puolittuu aina seuraavalla sukupolvella. Perintötekijöistä muodostuu sukupolvittain seuraava lukusarja: I isä ja äiti, II molemmilta ½, III ¼, IV 1/8, V 1/16, VI 1/32, VII 1/64, VIII 1/128, IX 1/256, X 1/512, XI 1/1024 jne
Kun laskemme sukupolvia taaksepäin, niin esivanhempien määrä ilmenee lukusarjan jakoluvusta. Esimerkiksi VII sukupolven henkilöllä on I sukupolven tasolla 64 esivanhempaa.
Serkkujen ja alenevien sukuhaarojen sukulaisuutta verrattaessa täytyy molempien sukupolvet laskea taaksepäin yhteisiin esivanhempiin saakka. Mainittuja kahta yhteistä vanhempaa lukuun ottamatta heillä on eri esivanhemmat.
Olemmeko sitten enää Siitosten sukua? Totta kai! Jokainen meistä on oma yksilönsä, jolla on perimänsä, jossa on Siitosta sirunen. Voimme tutkia itsestämme lähtien sukuja, juuria ja sukuhaaroja yleneviin ja aleneviin polviin.
Sakari Siitonen
Yo. kirjoitus löytyy Siitoset – sukuseuran jäsenlehden nro 2/2004 sivulta 7.